PANKAKOSKEN TEHTAAN HISTORIA 1822-2000

 

SUOMEN SUURIN KARTONKITEHDAS
Ab. Pankakosken omistajat eivät investoineet paljon hiomoon vaan etsivät sille ostajaa. Tuotantoa kuitenkin ylläpidettiin, kun ostajaa ei tuntunut löytyvän. Vuonna 1908 yhtiöön kuulunut Kevätniemen saha vuokrattiin metsähallitukselle, joka myöhemmin lunasti sahan koknaan itselleen.

W. GUTZEIT & CO. OSTAA PANKAKOSKEN HIOMON
Heinäkuussa 1909 W. Gutzeit & Co. niminen yhtiö Kotkasta osti Pankakosken hiomon 2630000 markalla. Yhtiö oli jo jonkin aikaa havitellut etenkin metsäomistuksia Pohjois-Karjalasta ja näin sille avautui aivan uusia mahdollisuuksia laajentua. Pankakoski liitettiin yhtiöön erillisenä tytäryhtiönä. Karjalan rata valmistui samoihin aikoihin Joensuusta Nurmekseen asti, joten sekin vaikutti osaltaan kauppojen syntyyn. Gutzeit-yhtiölle ei nykyinen toiminta enää riittänyt, vaan "vanha" hiomo sai purkutuomion ja uutta isompaa ja kaikin puolin parempaa hiomoa alettiin rakentaa. Tehtaan tuolloiset kaikki 121 työntekijää saivat opetella tehtävänsä uudelleen, kun kartonkitehdasta aloitettiin rakentamaan. Kaikki uusittiin perusteellisesti, myös voimalaitos ja uittokouru. 1912 tehtaalle valmistuivat KK1 ja KK2 (kummankin työleveys 2,8 metriä.) Ensin valmistui normaali kartonkikone 2 ja sitten ns. suuri kokoojakone, josta tuli myöhemmin kartonkikone 1. Lisäksi vielä oli puoli tusinaa pieniä pahvi-kokoojakoneita, jotka romutettiin kuitenkin 1930-luvulla. Karhula osakeyhtiö toimitti suurimman osan koneista.

KARTONKITEHTAAN TOIMINNAN ALKU
12.3.1909 tehdas käynnistyi ensimmäistä kertaa. Ajo koneella oli vielä onnen kauppaa; massa annosteltiin käsin puuluukuilla, mutta laatuvaatimuksetkin olivat vähäiset. Tehdasta laajennettiin lisää parin vuoden päästä, jolloin se sai neljännen hiomakoneturpiinin ja kartonkikone 3 valmistui (työleveys 2,2m). Tehtaalle otettiin lisää väkeä töihin ja pian työntekijöitä oli jo 300. Kartonkitehdas, hiomo mukaanluettuna oli Suomen suurin siihen aikaan. Pankakoskea rakennettaessa tehtiin lisäksi Rantalan tilalle sahalaitos, jolla turvattiin alussa tehtaan rakennuspuut. Pankakosken tehtaan vuonna 1912 valmistunut suuri ja järkkymätön punatiilinen piippu muistuttaa yhä tehtaan perustamisesta ja eräitä muitakin tehtaan silloisista osista ja rakennuksista on vielä normaalissa käytössä.

PANKAKOSKI YHTEISKUNNAN MURROKSESSA
Pankakosken tuolloinen kapasiteetti oli noin 20 000 tonnia valkeaa kartonkia vuodessa, sekä lisäksi muualle myyntiin menevää puumassaa. Tuotteisiin kuului joskus jopa selluloosapaperi. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, se ei vaikuttanut aluksi kaukaiseen Pankakoskeen mitenkään, mutta merkkejä kansan kahtia jaosta alkoi näkyä. Tuotanto vaikeutui vaikka menekki olisi ollut taattu. Kahdeksan tunnin työaika ja palkankorotukset olivat liikaa tehtaalla, sillä työväestä oli jo muutenkin pulaa, kun ei työskennelty enää "vanhaan malliin" jopa 12 tuntia päivässä. Tehtaalla oli tuolloin töissä myös hyvin paljon lapsia, mikä oli siihen aikaan aivan yleistä. Vaikka tilanne ei Lieksassa oikeaan sotaan asti kärjistynytkään, hankkivat sekä punaiset että valkoiset joukot aseitaan. Perustettiin punakaarteja ja suojeluskuntia, jotka harjoittelivat sotatilannetta varten. Työväentalokin suljettiin ja kokoontumiset siellä kiellettiin. Osa tehtaan henkilöstöstä kuului punaisiin joukkoihin, osa valkoisiin ja vielä pitkään Vapaussodan jälkeenkin kannettiin kaunaa toisille. Noin 50 punaisiin joukkoihin kuulunutta tehtaan työntekijää pakeni sodan jälkeen teloitusten pelossa Venäjälle ns. Muurmannin legioonaan; osa palasi töihinsä ja osan kohtaloa ei tiedetä vielä tänäkään päivänä.

 

COPYRIGHT OLLI ROVIO 2000